SEKESin uudet kunniajäsenet julkistettiin kesäpäivillä Into Seinäjoella
SEKESin kunniajäseneksi nro 3 Keijo Mutanen
Joensuun Seudun Kehittämisyhtiö JOSEKin tj:llä on tilillään oikeastaan ylittämätön meriitti, Keijo oli SEKESin ensimmäisen hallituksen pj. ja aktiivinen koko kehitysyhtiöverkostotoiminnan ja SEKESin pystytyksessä. Ensimmäinen hallitus 2004 kokonaisuudessaan Keijo pj. Antti Porko, Timo Lindvall, Petri Mäkinen, Paavo Tikkanen, Risto Husu, Mikael Jakobsson, Risto Kinnunen, Yrjö Westling, sihteeri.
Keijo toimii edelleen yritysten hallituksissa, Hallituspartnereissa, Businessenkeleissä ja Ortodoksisen kulttuurin säätiössä.
SEKESin kunniajäseneksi nro 4 Risto Pietilä
Raahen seutukunnan kehittämiskeskuksen johtaja työskenteli SEKESin yrityskehittämisen työryhmässä puheenjohtajana lähes kuusi vuotta. Ryhmässä pohdittiin mm. yritysneuvonnan ja yrityskehittämisen eroja ja niiden syventämistä. Työryhmä julkaisi aiheesta kirjan ja järjesti vuosittain seminaareja ja työpajoja. Kyseessä on kaikkiaan yksi perusteellisimmista SEKES-työryhmistä, jäseniä kaikkiaan 12, pisimpään Risto Kovala ja Maarit Viljakainen Jyväskylästä, Risto Ravattinen Joensuusta, Ismo Pöllänen Imatralta, Riitta Korpela Pietarsaaresta ja Jukka Pajunen Seinäjoelta
Risto toimi myös SEKESin hallituksessa, tähän mahtui SEKES-TEKEL yhdistäminen, SEKESin brändin ja uuden nimen pohdinta sekä toimipisteen siirto Ruoholahteen.
SEKESin kunniajäseneksi nro 5 Mervi Käki
Linnan Kehitys Oy, Hämeenlinna toimitusjohtaja. Mervi vei voimakkaasti eteenpäin Hämeenlinnan Kantolan Tapahtumapuiston perustamista. Puisto valmistui v. 2015 ja siellä ovat jo esiintyneet AC/DC, Iron Maiden, Guns ’n’ Roses ja Metallica yhteensä 240 000 katsojan edessä. Nykyisellään puisto on vakiintunut myönteisen mielikuvan ja aluetaloudellisen hyödyn tuojana Hämeenlinnalle
SEKESiin liittyen Mervi on, omalla pippurisella tyylillään ajanut elinvoima-asioiden nostamista kaupunkien/kuntien päätöksenteon keskiöön. Trendi on nykyisellään valtavirtaa ja toimitusjohtajat paremmin integroituneita muuhun kunnalliseen päätöksentekoon. Tämä lisää kehyn tehokkuutta ja onnistumisen edellytyksiä, myös ajatusta kehystä tietopankkina elinvoimakysymyksissä.
