Suomen Elinkeino- ja Kehitysyhtiöt SEKES ry:n lausunto luonnokseen hallituksen esitykseksi laiksi alueiden kehittämisestä ja kasvupalveluista
Kehitysyhtiöt ovat kuntien omistamia, vapaaehtoisista tarpeista syntyneitä, voittoa tavoittelemattomia yhtiöitä, jotka edistävät alueen yritysten kasvua sekä kilpailukykyä ja siten vahvistavat alueen elinvoimaa. Kehitysyhtiön toiminta perustuu alueen ja yritysten tuntemukseen, pitkiin asiakassuhteisiin, neutraliteettiin, osaamiseen ja kuntaomistajien antamaan mandaattiin. Tieto yrityksistä, niiden tarpeista ja kyvyistä samoin kuin tieto tulevaisuuden koulutustarpeista ja työllistämisestä on kumuloitunut pitkällä aikavälillä kehitysyhtiöihin.
Kasvupalvelu-uudistus ei rajaa kuntien yleiseen toimialaan perustuvaa elinkeinopolitiikan toteuttamista kehitysyhtiöiden toimesta eivätkä maakunnan tuottamat kasvupalvelut mitenkään korvaa kehitysyhtiöiden toimintaa. Kunnat resursoivat nyt ja tulevaisuudessa elinkeinojen edistämistä merkittävästi ja tämä näkyy myös innovaatioympäristöihin panostamisena sekä monimuotoisena kasvua luovana yhteistyönä korkeakoulujen, tutkimuslaitosten ja yrityskentän kanssa kehitysyhtiön toimiessa usein toteuttajana.
Kuntiin sidosyksikköasemassa olevat kehitysyhtiöt jatkavat nykyistä toimintaansa kuntien omalla ja projektirahoituksella, mutta eivät voi toimia markkinoilla kilpailutettavien palveluiden tuottajina menettämättä sidosyksikköasemaansa. Kuitenkin on tärkeää, että maakunnat ottavat kasvupalveluja järjestäessään huomioon alueen kuntien elinvoimatehtävät ja tämän varmistamiseksi tulee määritellä selkeä yhteensovittamisen käytäntö. Alueiden kehittämisen ja kasvupalveluiden neuvottelukuntaan tulee saada edustus myös kunnista ja SEKESistä, jotta asiakasyhdyspinnan näkemykset saadaan parhaiten neuvottelukunnan tietoon.
Lakiesityksessä käsitellään markkinapuutetilannetta ja sen vaikutuksia kasvupalveluiden tuottamiseen. Mikäli palveluja ei tuoteta maakunnallisesti tai ne ovat saatavilla ainoastaan verkon kautta, tulisi markkinapuutetilanne pääsääntöisesti todeta.
Kehitysyhtiöiden yritysneuvojat kohtaavat laajasti erilaisia asiakkaita, arvioivat asiakkaiden palvelutarpeen ja vastaavat heidän ohjaamisestaan muiden, yksityisten tai julkisten palveluiden käytössä silloin, kun palvelutarvetta ei itse pystytä täyttämään. SEKES-verkoston 44 jäsenyhtiötä työskentelivät vuonna 2016 yhteensä noin 32 000 yrityksen kanssa ja muodostavat siten kattavimman kansallisen yritysyhdyspinnan. Asiakastarpeen sekä julkisen että yksityisen palvelutarjonnan väliin asettuva välittäjä- ja koordinaatiorooli kunnissa lähellä asiakkaita on kehitysyhtiölle luontaista.
Kehitysyhtiöt ovat ratkaisevassa roolissa, kun halutaan varmistaa, että maakunnallisia ja valtakunnallisia kasvupalveluja hyödyntävät kehitysyhtiön toiminta-alueella ne, joille palveluista on eniten hyötyä. Vuonna 2016 SEKES-verkoston yhtiöt neuvoivat esim. TeamFinland – palveluista noin 4000 yritystä, joista yli 1000 ohjautui TeamFinland-palveluputkeen.
Maakuntauudistus ja toteutettava kasvupalvelu-uudistus eivät riittävästi tunnista tarvetta kun-ta/kehittämisyhtiö – maakunta/valtakunta akselin yhteistyölle. Julkisia yrityspalveluja olisikin syytä tarkastella kokonaisuutena, jossa kehitysyhtiöiden työ yhdyspintana yrityksiin tunnistetaan ja tunnustetaan osana palveluiden tarjontaketjua. Tämä yhteistyöakseli on myös kehittämisaktiivisuuden ja hankkeiden generoitumisen kannalta keskeinen. On vaikeaa nähdä yritysverkostojen sekä yliopistojen ja tutkimuslaitosten yhteisen kehittämisen varaan rakentuvan innovaatiotoiminnan kehittymistä ja laajenemista ilman kuntien ja niiden kehitysyhtiöiden aktiivista roolia tämän toiminnan kokoon juoksijoina.
Kasvupalveluiden järjestäjällä, maakunnalla tai kaupunki/kuntaryhmällä maakunnan delegoimana, tulisi olla mahdollisuus kohdentaa rahoitusta esim. sopimusperusteisesti kehitysyhtiöissä tehtävään yritysten ohjaukseen yritysten kasvua tukevien kasvupalveluiden käytössä. Se mahdollistaisi kuntien ja niiden kehitysyhtiöiden yritysneuvonnassa syntyvien kontaktien täysimääräisen hyödyntämisen yritysten kasvun ja innovaatiotoiminnan tukemisessa samalla kun yhteinen resursointi aktivoisi kuntia myös tulevaisuudessa suuntaamaan rahoitusta yritystoimintaa ja työllisyyttä tukeviin toimenpiteisiin.
Kaupunkineuvos Markku Andersson teki 2015 Työ- ja elinkeinoministeriön toimeksiannosta selvityksen kehitysyhtiöiden nykytilasta ja toiminnan edellytyksistä kuntien ja valtion työ- ja elinkeinopolitiikan edistämisessä. Raportissaan ”Kehittämisyhtiö – toimiva innovaatio” Andersson teki useita nopeasti toteuttavia toimenpide-ehdotuksia sekä esitti käynnistettäväksi ”suomalainen kehittämisyhtiö 2020 –toimintamallin” valmistelun. Raportti ja sen suositukset ovat ajankohtaisia ja ne tulee ottaa huomioon kasvupalvelu-uudistuksen valmistelussa
SEKES ry, hallitus
Lisätiedot; Toiminnanjohtaja Jaakko Helenius
0500 498 020, [email protected]
