Aloitin Suomen Elinkeino- ja Kehitysyhtiöt SEKESin toiminnanjohtajana nyt elokuussa pitkäaikaisen toiminnanjohtajan Yrjö Westlingin siirtyessä eläkkeelle. Olen ollut 2006 alkaen kehitysyhtiötoiminnassa ja koen sen uudisraivaajahenkiseksi, yhteistä hyvää luovaksi tekemiseksi, joten hienoa toimia nyt SEKESissä.
Kehitysyhtiöllä on luonnollinen lokeronsa elinkeinokehityksen ekosysteemissä. Se perustuu alueen ja yritysten tuntemukseen ja jokapäiväiseen jalkatyöhön, pitkiin asiakassuhteisiin, osaamiseen ja kuntaomistajien mandaattiin. Yhtiöt ovat alueen kilpailukyvyn kehittämisen keskiössä kuntien elinvoimapolitiikan toteuttajina ja näen ne ainutlaatuisina kehittämisalustoina ja kasvun moottoreina.
Pohjimmiltaan kehitysyhtiö haastaa ja kohtauttaa alueen toimijoita yhteisessä kehitystyössä, pohtii tulevaisuuden suuntaa ja kerää verkostoja. Kehitysyhtiö tekee omin voimin paljon, mutta vielä enemmän se vivuttaa yhteistä toimintaa seudun elinvoiman vahvistamiseksi perustehtävissään yrityskehityksessä, toimintaympäristön vahvistamisessa ja aluemarkkinoinnissa.
Jalkatyö alueen yrityksissä on kehitysyhtiön päivittäistä tekemistä ja mahdollistaa asiakasyritysten sparraamisen tulevaisuuden mahdollisuuksiin. Kehitysyhtiö ei kilpaile kaupallisten toimijoiden kanssa vaan välittää niiden ja julkisten toimijoiden yrityskehityspalveluja samalla opasten asiakasyrityksiään palvelujen hankinnassa ja käytössä.
Hyvä esimerkki kehitysyhtiön yritystuntemuksen hyödyntämisestä ovat hankkeet, joissa kehitysyhtiö tunnistaa yrityksessä työvoimatarpeen ja auttaa TE-keskuksen kanssa löytämään työhön sopivan ihmisen. Kuten tunnettua, uuden henkilöstön rekrytointi on usein työläs prosessi ja kehitysyhtiö madaltaa näin palkkaamisen kynnystä.
Toimintaympäristön vahvistamisessa kehitysyhtiö tunnistaa laajempia teemoja (infra, alueen erikoisosaaminen, luonnonvarat, maantieteellinen sijainti, tapahtumat, omistajakuntien isot hankkeet ja niiden hankinnat ym.), joiden kautta aluetta voi kehittää ja kokoaa teeman ympärille yritysryhmiä, verkostoja, yhteistyötä, hankkeita ja rahoitusta. On huomattava, että tätä alkuvaiheen työtä ei kukaan muu tee ja kun teema etenee toteutukseen, ottavat kaupalliset toimijat siitä yhä enemmän vastuuta.
SEKES – verkosto
Suomen Elinkeino- ja Kehitysyhtiöt SEKESin 43 jäsenyhtiötä ja niiden noin 1000 yrityskehityksen ammattilaista ovat kattavin yrityskehitystyötä tekevä verkosto Suomessa. SEKES-yhtiöillä on vuosittain 35 000 yrityskontaktia, jäsenyhtiöiden yrityskontaktit kumuloituvat kansallisella tasolla kattavaksi yritysyhdyspinnaksi.
Verkostolla on valtakunnallisessa elinkeinokehityksen ekosysteemissä vastaava luonnollinen oma lokeronsa kuin kehitysyhtiöllä omalla alueellaan. Julkisten yrityspalveluiden siirtyessä yhä enemmän verkkoon sähköisiksi palveluiksi, tuottaa SEKES-verkosto osana kansallista elinkeinopalvelujen struktuuria yrityskehityksen lähipalvelua, matalan kynnyksen kanavaa yrityksiin.
Selkein kumppani kansallisessa yhteistyössä on TEM-konserni ja TeamFinland-toimijat ja tätä yhteistyötä tulee syventää, jotta kansalliset resurssit uuden kasvun luomisessa tulevat täysimääräisesti hyödynnettyä. Erityisesti kansallisten yrityskehityspalveluiden käyttöönotto edellyttää aktiivista myyntityötä ja palautteen hakemista niiden toimivuudesta ja SEKES-verkosto tekee tätä työtä päivittäin. On kansallinen etu, että palvelut kohdistuvat oikein ja niillä on toivottua vaikuttavuutta.
Toive valtiovallan suuntaan onkin kumppanuusrahoitusmallin luominen kuntaomistajan kanssa elinkeinotoiminnan vahvistamiseksi kehitysyhtiöiden kautta. Tämä malli voi hakea eri muotoja, esim. ostopalvelu kansallisten yrityskehityspalvelujen välittämisessä, jolloin valmista kehitysyhtiöresurssia hyödyntämällä saavutetaan kustannustehokkuutta jakelutiessä.
Tulevassa maakuntauudistuksessa on tärkeää säilyttää toimijoiden roolit selkeinä, maakuntatason tulee toimia rahoittajana ja kunnallisten toimijoiden ottaa vastuu yritysyhdyspinnasta. Kuntien elinkeinopolitiikan odotetaan vahvistuvan ja selkeällä roolituksella estetään päällekkäisyydet. Nykyinen kehitysyhtiöverkosto on jo itsessään osoitus siitä, että kunnat ovat osanneet aktiivisesti organisoida elinkeinopoliittista tehtäväänsä ja ylikunnallista yhteistyötä.
Jaakko Helenius
Suomen Elinkeino- ja Kehitysyhtiöt SEKES ry
Toiminnanjohtaja
