Kehitysyhtiön rooli TE-palvelurakenneuudistuksessa osana kunnan elinvoimaekosysteemiä
Työ- ja elinkeinopalvelujen siirto luo kunnille uuden lakisääteisen tehtävän ja kasvattaa niiden vastuuta työttömyysturvan rahoituksesta. Yrittäjyyden ja työllisyyden edistämistä on paikallistasolla kuitenkin syytä lähestyä lakisääteistä tehtävää laajemmasta tulokulmasta. Uudistuksessa tulee hyödyntää kunnan koko ekosysteemiä sisältäen työllisyyspalvelut ja yritysten työvoiman saatavuus, kunnan koulutuspalvelut, kaavoitus, asuntotuotanto ja vapaa-ajan palvelut työllisyyden ja yritysten työvoimatarpeiden hoidossa.
Kehitysyhtiöt ja elinkeinotoimet tuntevat alueen yritykset ja luovat kunnille edellytykset ymmärtää yritysten tarpeita ja ottaa niitä huomioon laajasti omassa päätöksenteossaan, olipa kyse maankäytöstä, koulutuksesta tai sataman tai tapahtumapuiston kehittämisestä. Uudistuksen myötä kasvaa tarve yritystiedon käytölle kunnan kaikkien toimintojen suuntaamisessa niin, että ne tukevat elinvoimaa ja yritysten toimintaedellytyksiä.
Yritysneuvonnan välittäjärooli korostuu TE-uudistuksen tehokkaassa toteutuksessa. Se tuo työllisyysviranomaisille tiedon yksittäisen yrityksen spesifisestä työvoimatarpeesta ja toisaalta auttaa yritystä rekrytoinneissa. Yritysneuvonta tuntee laajasti alueen yritysten työvoima- ja koulutustarpeet alueella ja pystyy luomaan työmarkkinoiden tulevaisuuden skenaarioita, joita voidaan hyödyntää mm. ammatillisen koulutuksen suuntaamisessa.
TE-uudistuksen käytännön rakenteet, joissa kehitysyhtiön on oltava mukana muotoutuvat kunnissa ja työvoima-alueilla juuri nyt. Kuntien yritysneuvonnan on korostettava niiden kautta saatavan yritystiedon merkitystä ja oltava mukana näitä rakenteita muodostettaessa.
Palkkatuessa, starttirahassa ja työllistämistuessa virkavastuullinen viranomaispäätös vain osa myöntöprosessia. On tarkoituksenmukaista pitää ei-säädelty valmisteluosio muualla kuin työllisyysalueella, kuten kehitysyhtiössä tai elinkeinotoimessa, joka jo tuntee yritykset ja pystyy valmistelemaan päätökset luontevasti osana muuta työtään. Toimintatapaa käytettiin menestyksekkäästi koronatukien myöntämisessä; kunnan yritysneuvonta markkinoi tuen, vastaanotti hakemukset ja valmisteli asian viranhaltijan päätökseen.
Kuntien mahdollisuudet tukea yritysten kv-rekrytointeja paranevat uudistuksen myötä. Jos sopivan osaamisprofiilin työntekijää ei Suomesta ole saatavilla, on kunnilla TE- ja TEM:n Work in Finland palveluiden kautta mahdollisuus auttaa yritystä rekrytoimaan työvoimaa ulkomailta. Kv-rekrytoinneissa yhteistyön rakentaminen esim. kehitysyhtiön toimesta niihin erikoistuneiden henkilöstöpalveluyritysten kanssa luo myös pk-yrityksille kanavan hyödyntää kv-rekrytointeja työvoimatarpeissaan.
Työllisyyttä ei pohjimmiltaan paranneta hallinnollisilla ratkaisuilla vaan yritysten työvoiman kysynnän kautta. Suomeen kohdistuu nyt poikkeuksellisen paljon kiinnostusta investoinneista vihreään energiaan ja vihreää vetyä ja sähköä hyödyntävään teolliseen tuotantoon. Perustellusti voidaan ennakoida lähes jokaisen kunnan joutuvan ottamaan kantaa, miten ne asiaan omalta kohdaltaan suhtautuvat. Suuruusluokkana puhutaan satojen miljardien investointitunnusteluista, jonka sijoittumisen edistämisessä, tarvittavissa kaavoitus-, koulutus-, asumis-, ym. järjestelyissä ja siten kasvun ja työvoiman kysynnän aikaansaamisessa kunnilla ja niiden kehitysyhtiöllä on keskeinen rooli.
SEKES ry, hallitus
