Suomen Yrittäjät, Suomen Elinkeino- ja Kehitysyhtiöt SEKES ry,
Suomen Uusyrityskeskukset ry, Kuntaliitto ja Seutukaupunkiverkosto
Yritysten koronatuille risuja ja ruusuja
Yritysneuvojien mielestä koronatuista parhaiten toimi yksinyrittäjien tuki. Myös yrittäjän työttömyysturvan helpottaminen ja starttirahan pidentäminen saavat kiitosta. Huonoimmin toimi Valtiokonttorin jakama kustannustuki. Koronakriisin pitkittyessä yritysneuvojat ohjaisivat tukea työllistämiseen ja kiinteisiin kustannuksiin.
Tulokset kokonaisuudessan tässä
Yritysneuvojien näkemys koronatuista selviää Alueesi korona-apu yrittäjälle -yhteistyöverkoston tekemästä kyselystä, jonka tulokset kokonaisuudessaan Kysely suunnattiin kehitysyhtiöiden, Uusyrityskeskusten ja kuntien yritysneuvojille, jotka koronakevään aikana palvelivat yrityksiä ja yrittäjiä koronaan liittyvissä kysymyksissä yli 30 000 kertaa.
Yritysneuvojien mielestä yrityksille suunnatut koronatuet olivat tärkeitä, ja ne saatiin käyttöön nopeasti. Kritiikkiä saa kuitenkin tukimuotojen järjestys. Tukea kiinteisiin kustannuksiin olisi tarvittu kiireellisesti ensimmäisenä ja kehittämistukea vasta myöhemmin.
Yksinyrittäjätuelle toivotaan jatkoa
Parhaiten yritysneuvojien mielestä toimi kuntien jakama yksinyrittäjätuki, vaikka tuen kriteerit olivat tiukat: liikevaihtoa piti olla riittävästi ja sen piti alentua 30 prosenttia kustannusrakenteesta riippumatta. Kuitenkin jo 15 prosentin alenema voi johtaa yrittäjän maksuvaikeuksiin. Tiukat kriteerit ovatkin yritysneuvojien mielestä suurin syy siihen, että tukea ei ole haettu niin paljon kuin odotettiin.
Kaksi kolmasosaa yritysneuvojista toivoo, että yksinyrittäjätuen voimassaoloaikaa jatkettaisiin. Perusteena tälle nähdään se, että osaan yrittäjistä koronatilanne vaikuttaa viiveellä ja toisaalta näin voitaisiin varautua myös koronatilanteen mahdolliseen uuteen pahenemiseen. Yritysneuvojat korostivat myös, että jos koronakriisi jatkuu, tukea pitää suunnata työllistämiseen, palkkoihin ja kiinteisiin kustannuksiin, vaikka yleisesti yritysneuvojat pitävät kehittämistyöhön kannustamista hyvänä.
Kehittämistuet nopeita, kustannustuki epäonnistui
Business Finlandin toiminta ja kehittämistuki saavat kiitosta nopeudesta sekä hakulomakkeen selkeydestä. Kritiikkiä keräävät muuttuneet tulkinnat. Ensimmäisenä tukea hakeneet saivat isoja tukia kevyimmin perustein kuin myöhemmin tukea hakeneet. Kokemukset ELY-keskusten kehittämistuesta olivat hyvin samankaltaisia. Kritiikkiä ELY-keskukset saivat päätöksenteon hitaudesta.
Kustannustuki koettiin yritysneuvojien keskuudessa yleisesti ottaen epäonnistuneeksi. Valtiokonttorin hakumenettely oli selkeä ja helppo, mutta tuen kriteereitä kritisoitiin voimakkaasti. Yritysneuvojien mukaan kustannustuki kohdistui vain suurempiin yrityksiin määrätyillä toimialoilla. Se palveli esimerkiksi isoja työllistäjiä tai korkeaa vuokraa maksavia yrityksiä, eikä sen koettu soveltuvan mikroyrityksille tai pienille ja keskisuurille yrityksille.
Finnveran lainoja ja takauksia ei pidetty sopivana kriisitilanteeseen, eikä niitä yritysneuvojien mielestä tulisi laskea koronatueksi. Lainamuotoinen tuki koettiin ennemminkin aikapommiksi, kun tulevaisuudesta ei ole tietoa.
Yrityspalvelujen ja yhteistyön merkitys korostuivat koronatilanteessa
Yritysneuvojien työssä suurimman haasteen muodostivat eri tukimuotojen muuttuvat ehdot, kriteerit ja ohjeistus. Ne aiheuttivat sekavuutta ja myös eriarvoisuutta yritysten ja yrittäjien välille. Positiivisena yritysneuvojat kokivat sen, että yritysten tietoisuus maksuttomista yrityspalveluista parani ja toisaalta yritysneuvojien kosketuspinta yrittäjiin parani.
Suomen Elinkeino- ja Kehitysyhtiöt SEKES ry:n, Suomen Uusyrityskeskukset ry:n, Kuntaliiton, Seutukaupunkiverkoston ja Suomen Yrittäjien akuuttiin tarpeeseen luoma yhteistyöverkosto koettiin ensiarvoisen tärkeäksi ja tuloksekkaaksi, ja sen merkitys tulevaisuudelle koettiin suureksi. Verkoston yhteistyön toivottiin jatkuvan ja tiivistyvän myös poikkeustilanteen jälkeen.
Lisätietoja kyselystä:
Kysely yritysten korontuista yritysneuvojille toteutettiin Webropol-kyselynä 3.9.–11.9.2020. Kyselyn tarkoituksena oli kartoittaa Alueesi korona-apu yrittäjälle -verkostossa mukana olleiden yritysneuvojien näkemyksiä ja kokemuksia eri tukimuotojen ohjeistuksista, toimivuudesta ja kehitystarpeista. Kyselyyn saatiin yhteensä 289 vastausta, joka on 39 prosenttia kohderyhmästä.
Pääkohderyhmänä oli 741 henkilöä, jotka osallistuivat kevään aikana pidettyihin Alueesi korona-apu yrittäjälle -yhteistyöverkoston webinaareihin. Lisäksi kyselyä jaettiin Suomen Elinkeino- ja Kehitysyhtiöt SEKES ry:n ja Suomen Uusyrityskeskukset ry:n verkostonsa yritysneuvojille lähettämässä uutiskirjeessä.
